”Jossakin on se joku, joka tätä tietä tekee tämmöseksi meikäläiselle” : Lapsensa menettäneiden kokemuksia uskonnollisuudesta

Lapsen menettäminen on yksi elämän vaikeimmista kriiseistä. Uskonnollisuuden merkityksen sanotaan nykypäivänä vähentyneen, mutta vaikeissa elämäntilanteissa siitä voidaan saada myös lohtua ja turvaa. On tutkittu, että joidenkin ihmisten uskonnollinen ajattelu aktivoituu haastavissa elämänvaiheissa. Tutkimuskysymyksenä selvitettiin mitä uskonnollisuus merkitsee lapsensa menettäneille, ja millaisia uskonnollisia kokemuksia heillä on. Tutkimuksessa analysoitiin sitä, mitä uskonnollisuus lapsen kuoleman kokeneiden mukaan on ja miten se on muuttunut heidän elämänkokemustensa myötä. Lisäksi tarkasteltiin sitä, millaisia uskonnollisia merkityksiä he ovat antaneet kokemuksilleen. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla 12 lapsensa menettänyttä. Haastateltavat löydettiin lumipallo-otannan avulla. Haastattelut toteutettiin kesä-lokakuun 2016 aikana. Aineisto analysoitiin abduktiivisella eli teoriaohjaavalla analyysilla. Tutkimustulokset jaettiin uskonnollisiin käsityksiin, käyttäytymiseen ja kokemuksiin eli elämyksiin. Tulosten mukaan haastateltavat olivat saaneet melko uskonnollisen kasvatuksen. Uskonnollisuutta oli pohdittu paljon ja uskonnollisista käsityksistä kerrottiin runsaasti. Uskonnollisuus koettiin henkilökohtaisena, vapauttavana ja koko elämän läpäisevänä korkeamman voiman antamana turvana sekä johdatuksena. Uskonnollisuudesta esiintyi sekä myönteisiä että kielteisiä käsityksiä. Uskonnollisena käyttäytymisenä kuvattiin pääasiassa lapsen kuoleman aikaisia rituaaleja. Tulosten mukaan uskonnolliset elämykset olivat yleisiä, yhteensä kerrottiin 37 eri elämyksestä. Elämyksinä kerrottiin tunteista, tietoisuudesta tai muista aistimuksista siitä, että joku johdattaa, tapahtuu ihmeitä tai että pidetään huolta. Elämyksinä kuvattiin myös unia sekä konkreettisia tapahtumia, joita pidettiin uskonnollisesti merkityksellisinä. Elämykset jaettiin tuloksissa Starkin ja Glockin uskonnollisen taksomian mukaisiin intensiteetin asteisiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että kaikki haastatellut olivat jollain tavalla uskonnollisia. Suurin osa kertoi uskovansa Jumalaan tai johonkin muuhun korkeampaan voimaan. Haastatellut käyttivät uskonnollista termistöä ja olivat tulkinneet lapsen menettämisen lisäksi myös monenlaisia muita elämänkokemuksiaan uskonnollisesti. Lapsen menetyksen voidaan ajatella herkistäneen uskonnollisille kokemuksille ja tämä herkkyys oli säilynyt useammalla haastatellulla

Kohti yhteisöllistä messua : Jumalanpalveluksen kehittämistoimintaa Puumalan seurakunnassa vuosina 2009-2010

TIIVISTELMÄ Haltsonen, Päivi & Keijonen, Hanne. Kohti yhteisöllistä messua. Jumalanpalveluksen kehittämistoimintaa Puumalan seurakunnassa vuosina 2009-2010. Pieksämäki, syksy 2010, 57 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus. Tämä opinnäytetyö liitettiin osaksi Puumalan seurakunnassa aloitettua jumalanpalveluselämän yhteisöllisyyden kehittämistä. Sen tavoitteena oli saada seurakuntalaiset mukaan jumalanpalveluksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kehittämistoiminnan käynnistäjänä oli seurakuntamatka Tuomas-messuun Helsinkiin, jonka jälkeen järjestettiin seurakuntalaisille suunnattu Mukana messussa jumalanpalvelusavustajien koulutus. Koulutussarjan aikana seurakuntalaisille annettiin liturgista opetusta ja valmiuksia jumalanpalvelusavustajana toimimiseen sekä toteutettiin yhteisöllinen messu. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohtana selvitettiin voisiko yhteisöllisyys olla nykyaikaisen jumalanpalveluksen virvoittajana. Opinnäytetyöprosessin aikana kartoitettiin jumalanpalveluksen yhteisöllisyyden merkitystä seurakuntalaisille. Tietoa hankittiin käytännön kehittämistoimintaa havainnoimalla, koulutukseen osallistuneilta ryhmätöiden kautta sekä yhteisölliseen messuun osallistuneilta pienellä kyselyllä. Mukana messussa–koulutukseen helmi-maaliskuussa 2010 osallistui 12 seurakuntalaista, heitä kutsuttiin mukaan henkilökohtaisesti, puhelimitse sekä paikallislehdessä. Erityisesti haluttiin korostaa, että koulutus oli tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, ei vain niille, jotka ovat aikaisemminkin toimineet seurakunnassa. Yhteisölliseen messuun 28.3.2010 osallistui 76 henkilöä, joista 57 vastasi kyselyyn. Kehittämistoiminnan palautteen mukaan tieto, messun eri osien tarkoituksesta, oli oleellista seurakuntalaisten yhteisöllisyyden kokemisen kannalta. Messun sisällön selviämisen kautta myös sen merkitys kävijälle lisääntyy. Toiseksi havaittiin, että henkilökohtaisen osallistumisen mahdollisuus messun suunnitteluun ja toteutukseen tekivät messun läheisemmäksi ja sai sen tuntumaan yhteisölliseltä. Tärkeintä jumalanpalveluksen yhteisöllisyyden kehittämistoiminnassa on pitkäjänteisyys, sillä seurakuntalaisten aktivoituminen sekä työntekijöiden työkulttuurin muuttuminen tarvitsevat aikaa. Jatkossa voitaisiin seurakunnassa alkaa kehittää nyt vähemmälle huomiolle jääneitä jumalanpalveluksen yhteisöllisyyttä lisääviä elementtejä. Tässä produktiossa sytytettiin innostus jumalanpalveluselämän kehittämiseen, joka antaa hyvät lähtökohdat jatkaa kehittämistoimintaa kohti yhä yhteisöllisempää messua. Asiasanat: yhteisöllisyys, liturgia, messu, vapaaehtoinen, maallikko, opinnäytteet, havainnointiABSTRACT Haltsonen, Päivi & Keijonen, Hanne. Towards the Community Mass. Developing the church service in years 2009-2010 in the Parish of Puumala. 57 p. 4 appendices. Languange: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2010. Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Diaconal Social Work. Degree: Bachelor of Social Services, Deacon. This study aimed to develop community in the church service. This development work has recently been started in the parish of Puumala. The aim of the development is to make parishioners take part in the planning and carrying out the church service. The first step in the development work was a parish trip to Helsinki to attend the “Thomas Mass”. The next step was to arrange the education of church service assistants which parishioners could take part in. This education was called “Participating in the Mass”. During the education parishioners were given liturgical instruction and readiness to be assistants in church services. A community Mass was also carried out during the education. As the starting point of this functional study it was worked out if community could refresh the modern church service. During the process of the study it was charted out what meaning the community in the church service has to the parishioners. The knowledge was acquired by observing the development in practice, by groupworks made by the persons who took part in the education and by a small questionnaire to the people who attended the community Mass. The education called “Participating in the Mass” was arranged in February and in March 2010 and there were twelve parishioners who took part in it. The participants to the education were invited personally, by phone and in the local newspaper. It was specially emphasized that the education was meant to everybody who was interested in it and not only to those who earlier had taken part in the parish life. The community Mass took place on 28th March in 2010. There were seventy-six persons who attended the Mass and fifty-seven of them answered the questionnaire. According to the feedback concerning the development the most remarkable discovery for the parishioners was the knowledge they got about the purpose of the different parts in the Mass. When the contents of the Mass become clearer also the meaning of it to those who attend it increases. Secondly it was observed that the possibility to personally take part in the planning and carrying out the Mass made the Mass closer and made it a community church service. The most important issue in developing community in a church service is persistence since parishioners need time to become active and also the changing of the workers´ working culture needs time. In future the parish could start developing elements which increase community in the church service. This time these elements were not so much paid attention to. In this production the eagerness to develop the church service life was aroused. This gives good starting points to go on developing a community Mass. Keywords: community, liturgy, mass, volunteer, layperson, study, observin